Ajankohtaista

Yrityskauppakin pitää osata paketoida

Yrityskaupan kohteena voivat olla kohdeyrityksen osakkeet, yhtiöosuudet tai liiketoiminta. Ostaja hankkii täten yleensä tietyn irtaimen ja kiinteän omaisuuden oheistoimintoineen. Kokonaisuus ei aina ole täsmälleen sama, jolla myyjä liiketoimintaansa viimeksi on pyörittänyt.

Omistajanvaihdosta ajatellen yritystoiminnan rakenne saattaa olla epätarkoituksenmukainen.

Omistaja voi haluta myydä koko yrityksen, mutta ostaja on kiinnostunut ostamaan tietyn toiminnallisen kokonaisuuden. Ratkaisu voi olla yritysrakenteen muokkaaminen esimerkiksi liiketoimintasiirron tai jakautumisen avulla. Tällöin kaupan kohteena ei olekaan koko liiketoiminta tai kaikki omaisuus.

Verotukselliset ja juridiset näkökulmat on syytä ottaa huomioon, kun transaktiorakennetta suunnitellaan. Myyntiprosessin strategisten tavoitteiden pitäisi silti ajaa kaiken edelle. Verojen minimoinnin asemasta myyjän tulisi maksimoida myyntihintaa.

Myy sitä, mitä mahdollisimman moni ostaja haluaa ostaa.
On järkevä myydä sitä, mitä mahdollisimman moni ostaja tahtoo ostaa. Paketissa voi toisaalta onnistua myymään kehnonkin liiketoiminnan hyvään hintaan. Taitava myyjä näkee, millainen kokonaisuus luo eniten arvoa.

Ostajat ovat eniten kiinnostuneita selkeistä kokonaisuuksista. Toisinaan näkee myös myyntiprosesseja, joissa myytävä liiketoimintakokonaisuus on paketoitu juuri ennen myyntiä. Tällaista pakettia sanotaan carve-outiksi.

Esimerkki isosta carve-outista on kauppa, jossa Nokia viime heinäkuussa myi langattomien modeemien kehityksensä japanilaiselle Renesas Electronicsille 200 miljoonalla dollarilla.

Ääritapauksessa myytävää liiketoimintaa ei ole koskaan johdettu yhtenä kokonaisuutena ennen yrityskauppaa. Virallisten lukujen asemasta myyntiesite sisältää niin sanottuja pro forma -lukuja. Yrityksen johto ei myöskään välttämättä siirry kaupan kohteen mukana.

Ostajan kannalta carve-outeihin sisältyy paitsi mahdollisuuksia myös riskejä. Yritysoston tekeminen vaatii tavanomaista suurempaa huolellisuutta ja lisätyötä integraation toteuttamisessa. Palkintona voi löytyä piileviä arvoja ja tavanomaista suurempia tuottoja.

Alkuperäinen artikkeli

Yrityskaupan arvonmäärityksen perusteita

Jos yritykselle löytyy jatkaja perhepiiristä, hinta pyritään yleensä painamaan mahdollisimman alas tai luopujat jäävät osuudella yritykseen. Kun ostajana on vieras, etsitään hinta, joka johtaa kauppaan, johon molemmat voivat olla jotenkin tyytyväisiä.

Suomen Yrityskauppojen Asko Virén esittelee monia tapoja laskea yrityksen sopivaa myyntihintaa ja varoittaa, mitä lukuja on huomioitava mukaan yrityksen arvoon tai vastaavasti pois kauppahinnasta.

– Kun myyjä miettii, että myi liian halvalla, ja ostaja tuumii, maksoiko liikaa, on hinta ollut aika sopiva, hän heittää nyrkkisäännön.

Erilaisia arvoja

Yritykselle täytyy löytää käypä arvo. Vain pörssiyrityksen markkina-arvo on periaatteessa helppo määritellä, paitsi että kaikki osakkeet eivät ole ostettavissa, ja hinta nousee heti kun joku haluaa ostaa paljon osakkeita.

Tuottoarvo on jo selkeämpi ja siksi pienissä yrityskaupoissa yleisemmin käytetty määritystapa. Kassavirtaan perustuva arvo on yksi tuottoarvon muoto. Lisäksi täytyy lukea oikein tilinpäätöksen tase ja määritellä omaisuuden oikean arvon ja velkojen erotus, eli reaalisubstanssiarvo.

Näitä kaikkia alempi on yleensä vasara-arvo, jonka yrityksestä saa pakkomyyntitilanteessa.

Ostajan ei kannata maksaa taseessa ilmoitetusta liikearvosta, joka on perua edellisen yrittäjän yrityskaupasta. Pitää ajatella, mistä taseen eristä on oikeasti hyötyä ostajalle.

Yrityksen arvoon vaikuttaa myös tuoton varmuus ja kauppahintaan se, myydäänkö yhtiö vai pelkkä liiketoiminta. Yhtiön sijoitusomaisuudelle voi olla vaikea saada rahoitusta.

Yrityksen korvattavuus

Ostajan kannattaa laskea, saako yrityksen perustamalla helpommin kuin ostamalla. Pitää kuitenkin muistaa yrityksen aloittamiseen liittyvät riskit. Jos yrityksessä on jonkinlainen organisaatio, on yleensä jo jotain myytävääkin.

Jos yrittäjällä on motivaatio päästä eroon yrityksestä, on yrityskaupan solmiminen kohtuulliseen hintaa yleensä helpompaa. Jos yritys on erittäin haluttu, voi hinta nousta korkeammaksi kuin yksittäisen ostajan kannalta olisi järkevää.

Yhden yrittäjän osaamisen myyminen on lähes mahdotonta. Ainoa mahdollisuus on opettaa jatkaja niin hyvin, että asiakkaat pysyvät myös kaupan jälkeen. Muuten asiakkaat helposti ajattelevat, että yhtä hyvin he voivat ostaa muualta. Käytännössä jatkajan opettaminen yleensä tarkoittaa, että tämä esimerkiksi otetaan ensin työntekijäksi.

Laskuperusteita

Taseen suurista tutkimus- ja kehitysmenoista ostaja tuskin on valmis maksamaan, jos ne eivät ole johtaneet mihinkään.

Varaukset on keinotekoisesti otettu pois tuloksista, joten ne täytyy lisätä omaan pääomaan.

Vaihto-omaisuudessa saamiset ja rahat ovat helposti oikeita, mutta arvopaperit pitää arvostaa päivän arvoon.

Substanssiarvo on alin, jolla yritys kannattaa myydä, koska omaisuuserät erikseen myymällä saisi saman. Monet pienyhtiöiden kaupat toteutuvat hintatasolla, jossa reaalisubstanssiin on lisätty yhden – kahden vuoden tuotto päälle. Kasvuodotuksia ei yleensä huomioida. Niiden toteutumiseksi jatkajan on joka tapauksessa jatkajan tehtävä työtä.

Näytettyyn liikevoittoon ei voi luottaa monestakaan syystä. Todellinen luku voi esimerkiksi pudota puoleen, kun yrittäjän nostamaton palkka oikaistaan pois tuloksesta. Moni ottaa yhä palkkansa osinkoina kaunistellen näin tuloslukuja. Ostoista osa ei välttämättä kuulu yrityksen toimintaan.

Joku opettaa, että hyvä hintamääritelmä on nettotulos kerrottuna viidellä. Ennen tuon säännön käyttöä on osattava puhdistaa todellinen tulos esille. Lisäksi pitää huomioida laskelmien oikaisujen verovaikutus sekä muun muassa yrityksen velat ja tarpeeton varallisuus.

Varasto ja kalusto

Eräs suunniteltu yrityskauppa peruuntui, kun myyjä sai ohjeen myydä varasto pois loppuunmyynnillä. Loppuunmyynti päättyi, mutta halpa maine ja tuottoisa asiakasvirta jäivät, eikä yrityksen myynti ollutkaan enää houkuttelevaa.

Myyjä haluaa varastosta täyden arvon, mutta konsultin ohje ostajalle on, että kaikki kaksi vuotta varastossa myymättä ollut pitää laskea vähintään puoleen arvoon ja kolme vuotta seissyt tavara on arvostettava nollaksi. Eivät rahoittajatkaan suostu ylisuuren varaston ostoon. Loppuun ajetuilla koneilla ja kalustolla ei myöskään ole arvoa, vaikka yritys tuottaisi hyvin, koska heti pitäisi investoida. Konepajan konekannan voi laskea hintaan, jolla konekauppias sen ostaisi. Tasearvo on harvoin sopiva.

Kiinteistöistä voidaan saada reaalinen arvio, mutta siinäkin on mietittävä, saako rakennuksesta myytäessä kuitenkaan ihan arvion mukaisesti.

Tuottoa palkaksikin

Tulosluvut kertovat vain historiasta taaksepäin. Ostajan täytyy ennustaa tulevaa ja laskea maksettava hinta lopulta sen mukaan, että lainan takaisinmaksuajalla riittää rahaa myös omaan ja työntekijöiden palkkoihin. Yleensä lasketaan, että noin neljän vuoden takaisinmaksuajalla pitää jäädä myös ylimääräistä kassavirtaa.

Korkotaso on nyt matalalla, mutta ennuste on nouseva, joten korot on osattava laskea väljästi hintaan mukaan. Myös omalle rahoitukselle on laskettava korko.

Jos ostokohteen tiloja ei pystytä ostamaan kaupan mukana, on muistettava lisätä jatkajan kuluihin tulevat vuokrat.

Ei ole itsestään selvää, että sopimukset jatkuvat. Melkein kaikista löytyy joku pykälä, että päämiehellä on oikeus sanoa sopimus irti omistajanvaihdostilanteessa.

Jos myyjä rahoittaa kauppahintaa, sitä on helpompi saada ylöspäin. Muuten ylihintaa maksetaan vain hyvin halutuista yrityksistä ja ilman ulkopuolista rahoitusta.

Rahoittaja on helpointa saada yritykselle, jossa on suuri kassavirta. Liiketoimintakaupassa täytyy kokonaisrahoitukseen lisätä kauppahinnan päälle vielä noin kahden kuukauden kuluja vastaava käyttöpääomarahoitus.

Luottamus

Jos rahoittaja ei luota jatkajaan, sitä harvoin sanotaan suoraan. Kielteinen rahoituspäätös selitellään erilaisilla syillä.

Mitä enemmän myyjä joutuu selittelemään, sitä enemmän kaupassa on epävarmuutta, joka painaa kauppahintaa alhaisemmaksi. Kauppahinnan perusteluissa ollaan kovemmalla pohjalla, jos kirjanpito näyttää yksinkertaiselta ja yhtiön asiat selviävät tarkasti dokumenteista.

Asko Virén toteaa, että jokainen yritys on yksilö. Oikea hinta löytyy vasta neuvotteluissa, joissa parhaimmillaan syntyy molemminpuolinen luottamus.

Teksti: Auli Kousa

Lue alkuperäinen artikkeli kuvineen tahtomedian sivuilta.

Tyypillinen suomalainen yritys maksaa 330 000 euroa, nousua +25%

Yritysten euromääräinen arvo on viidessä vuodessa kasvanut nopeimmin koulutus- ja rakennusaloilla. Taantuma leikkasi suomalaisyritysten arvosta 12 prosenttia, mutta ne selvisivät kriisistä paremmin kuin ruotsalaiset kilpailijansa.

Vuosina 2006-2010 koulutusalan yritysten arvo on kasvanut peräti 74 prosenttia, kertoo Suomen Asiakastieto Oy:n tuore tutkimus. Tutkimuksessa käy myös ilmi, että toimialojen sisällä alueelliset erot ovat huomattavia. Esimerkiksi koulutusalalla länsisuomalaisten yritysten arvo on lähes kaksinkertaistunut, kun taas Oulun seudulla alan yritysten arvosta on hävinnyt 6 prosenttia.

Pitkäjänteisen työn merkitys korostuu tutkimuksen mukaan rakennusalalla, joka on kärsinyt kilpailua vääristävästä kertakäyttöyritystoiminnasta ja harmaasta taloudesta. Siitä huolimatta toimintansa vakiinnuttaneiden rakennusyritysten arvo on viidessä vuodessa kasvanut 57 prosentilla. Rakennusalalla taantuma näyttää keskeyttäneen arvonnousun vain vuodeksi, mutta ei kääntänyt sitä laskuun.

Taantuma söi yli kymmenyksen yritysten arvosta

Pitkään tasaisena jatkunut yritysten arvonnousu koki kolauksen vuonna 2008, kun yritysten arvosta katosi peräti 12 prosenttia. Taantuman aiheuttama lasku jäi kuitenkin vuoden mittaiseksi ja kasvu-ura on saavutettu tämän jälkeen lähes kaikilla toimialoilla. Tutkimuksen mukaan tyypillisen suomalaisyrityksen arvo on viidessä vuodessa kasvanut 26 prosentilla ja on tällä hetkellä noin 330 000 euroa.

2000-luvulla suomalaisten yritysten tulokset ovat kokonaisuutena tarkastellen olleet erittäin hyviä. Liiketoiminnasta syntyneillä voitoilla on vahvistettu taseita, mikä puolestaan on nostanut yritysten arvoa ja parantanut niiden kykyä selvitä taantumasta. Asiakastiedon tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset kestivätkin taantuman paremmin kuin ruotsalaiset kilpailijansa, joiden arvosta leikkaantui vuonna 2008 peräti 37 prosenttia.

Asiakastieto tutki euromääräisen arvon muutosta vuosina 2006-2010 yli 30 000 suomalaisyrityksessä.

Tiedon annostelu ontuu yrityskaupoissa

Tieto on yrityskaupan suola – monet yrittäjät jakavat sitä ostajaehdokkaille liikaa ja toiset liian vähän.

Harva yritystään myyvä yrittäjä tekee firmastaan kunnon esittelymateriaalin. Jokaisella yrityksellä on esitteitä tuotteista ja palveluista, mutta ostajaa kiinnostava tieto yrityksestä on vain yrittäjän omassa päässä.
”Tiedon jalostaminen esittelykelpoiseksi on niin iso ponnistus, että useimmat jättävät sen tekemättä. Pahimmillaan se on kaupanteon este,” sanoo toimitusjohtaja Juha Rantanen Suomen Yrityskaupat Oy:stä.
Ostajaa kiinnostavat yrityksen tuotteiden lisäksi asiakkaat, markkinat, kilpailijat ja monet muut tulevaisuudesta kertovat asiat. Yrityskauppatilanteessa onkin leveä näkökulmakuilu. Myyjä myy menneisyyttä, mutta ostaja ostaa tulevaisuutta.
Myyjän kannattaa pysyä tiedottamisessa myös kaidalla tiellä, sillä harhaan johtava tieto on vienyt myyjiä jopa käräjille. Yritystä esittelevää materiaalia ei tehdä kuitenkaan pelkästään ostajaa varten. Rahoittajat ovat yhtä kiinnostuneita yrityksen tulevaisuudesta kuin ostajat. Vain suuret yritykset selviävät pienten yritysten ostamisesta omin avuin. Muut tarvitsevat rahoittajan tukea.

”Myyjän ei kannata kuvitella, että hän tekee kaupan vain ostajan kanssa. Hänen pitää toimia niin, että ostaja saa lainaa,” sanoo Rantanen ja muistuttaa, että asunnonostoon saa huomattavasti helpommin rahoituksen kuin samankokoiseen yrityskauppaan.

Tiedon ajoitus on tärkeää

Monimutkaiseksi tiedon jakamisen tekee se, että yrittäjän täytyy antaa ostajalle riittävästi tietoa, mutta ei kuitenkaan liikaa. Myyjän täytyykin miettiä tarkkaan, mitä tietoa voi jakaa missäkin vaiheessa. Esimerkiksi kriittistä asiakashinnoittelua ei missään nimessä saa antaa liian aikaisin.
”Myyjän täytyy tehdä ajoissa salassapitosopimus potentiaalisten ostajien kanssa. Tämä on vaarallinen vaihe, sillä jos sopimukset jää tekemättä, voi tapahtua yllättäviä asioita,” muistuttaa Rantanen.

Joskus esimerkiksi jonkin toimialan yrityksistä rypästä kokoava sijoittaja saattaa käydä neuvotteluita monen yrittäjän kanssa. Jos ostaja saa näissä neuvotteluissa paljon salaista tietoa ja jättää ostamatta yrityksen, huomaa yrittäjä jakaneensa uudelle kilpailijalle paljon tärkeää tietoa.
Salaisella myynnillä monta etua
Aivan alussa yrittäjä joutuu tekemään valinnan avoimen ja salaisen myynnin välillä. Avoimen myynnin etu on siinä, että potentiaaliset ostajat saavat yhtaikaa tiedon asiasta. Suuren ostajajoukon houkuttelu on myyjälle etu, sillä sama yritys voi olla hyvin eriarvoinen eri ostajille.
”Ostaja pohti aina, mitä minä voisin tehdä tällä yrityksellä. Joku voi tehdä paljon ja toinen vähemmän. Siksi hintatarjoukset voivat poiketa toisistaan kymmeniä prosentteja,” sanoo Rantanen.

Jos ostaja on saman alan vakavarainen yritys, voi ostaja saada synergiahyötyjä, jotka mahdollistavat kovemman hinnan. Velkarahalla liikkeellä oleva yksityishenkilö ei saa vastaavia hyötyjä, vaan joutuu lisäksi maksamaan rahoituksesta kovemman hinnan. Siksi ensimmäinen puhelinsoitto ei ole aina se paras.

Toisaalta julkinen myynti voi synnyttää yrittäjälle ikävän tilanteen. Tieto myynnistä saattaa karkottaa asiakkaita, synnyttää levottomuutta henkilökunnan keskuudessa ja viedä yrittäjän aikaa toiminnan vetämiseltä. Vaikka yrittäjä onkin tehnyt luopumispäätöksen, ei hän voi lopettaa toiminnan kehittämistä. Lisäksi julkinen tieto myynnistä on haitaksi, jos yritys ei menekään kaupaksi.
”Silloin uusi myyntityö on vaikeampi aloittaa myöhemmin, jos tiedetään, että julkisessa myynnissä ollut yritys ei mennyt kaupaksi,” sanoo Rantanen.
Kuvateksti: Moni myyjä pitää verotusta kaupan esteenä, mutta todellisuudessa ostajan rahoituksen järjestäminen on paljon suurempi haaste kuin myyjän verojen optimointi, sanoo toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat.

10 kysymystä myyjälle itselleen
· Onko myyminen nyt järkevin valinta?
· Miten kevennän tasetta kauppahinnan alentamiseksi?
· Julkinen vai salainen myynti?
· Myynkö itse vai etsinkö ammattiapua?
· Mitä tietoa ostaja tarvitsee?
· Mitä tietoa voin luovuttaa?
· Miten helpotan ostajan asemaa?
· Mikä on verotuksellisesti edullisinta?
· Haluaako ostaja yrityksen vai liiketoiminnan?
· Mitä teen itse myymisen jälkeen?

KL Ke 8. syyskuuta 2010 p.12
Risto Pennanen

Suomen Yrityskaupat välittänyt jo yli 20 yrityskauppaa tänä vuonna.

Yrityskauppojen kannalta vuosi 2010 on mennyt hyvin, ”yrityskauppa on normalisoitunut lamavuodesta 2009” toteaa toimitusjohtaja Juha Rantanen. Kevään ja kesän 2010 aikana yrityskauppoja on tehty hyvinkin tasaisesti eri puolilla Suomea. ”Eniten aktiivisuutta on ollut Turun ja Tampereen talousalueilla” kertoo Rantanen. Yrityskauppoja on toteutunut useilla eri toimialoilla palveluista teollisuuteen. Kaupaksi on mennyt ravintoloita, kustannustoimintaa, sähköalan toimijoita, vaateliikkeitä, rakennusyrityksiä, majoitusyrityksiä, terveydenhuoltoalan sekä koulutusalan yrityksiä ja metallituotteiden valmistusyrityksiä.

Rantasen mukaan aktiivisia myyntikohteita on Suomen Yrityskauppojen listoilla jatkuvasti noin sata. Julkisesti myynnissä näistä on noin puolet ja loput ovat hiljaisessa myynnissä. Toimitusjohtaja Rantanen mainitsee, että ”uusia kohteita tulee myyntiin viikoittain. Esimerkiksi juuri nyt myyntiin valmistelussa on kymmeniä uusia kohteita eri puolilta Suomea.”

Suomen Yrityskaupat -ketju on erikoistunut PK-yritysten omistajavaihdoksiin. Toimistoja on kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa:
Helsinki, Lahti, Pori, Turku, Tampere, Vaasa, Jyväskylä ja Oulu. Suomen suurin kauppapaikka löytyy osoitteesta www.yrityskaupat.net

Kysy yritysasioista Viisasten kerholta

Kauppalehti on aloittanut uuden ja raikkaan palvelun Facebookissa. Palvelu on nimetty pilke silmäkulmassa Viisasten kerhoksi. Keroon on Kauppalehden toimittajat valkutsuneet 13 pk-yritysten menestynyttä yrittäjää tai muuta yrittäjyyden asiantuntijaa. Joukossa on muun muassa tunnettu media- ja kulttuurialan monitoimimies Jarmo Eskelinen, sarjayrittäjä Pekka Siivonen-Uotila sekä kasvuyrittäjyyden tutkija Pasi Sorvisto. Nuorta yrittäjäpolvea edustavat designyhtiö Powerkissin Maija Itkonen sekä NC Sourcingin Edward Blomstedt. Yrityskauppa-asiantuntemusta kerhossa edustaa Suomen Yrityskaupat –ketjun toimitusjohtaja Juha Rantanen.

Kauppalehti on pyrkinyt valitsemaan Viisasten kerhoon yrittäjiä ja muita asiantuntijoita, jotka edustavat monia eri toimialoja. Ajatuksena on ollut, että näin raati pystyy vastaamaan kattavasti Kauppalehden lukijoiden kysymyksiin ja käymään monipuolista keskustelua. Viisasten kerhoon haluttiin sekä kokemusta että nuorta draivia.

Viisasten kerhon tarkoituksena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja liittyivätpä ne yrittäjän arkeen, taloustilanteeseen tai talouspoliittisiin linjauksiin. Lehti haluaa tarjota Facebook-sivuillaan foorumin käsitellä yrittäjien asioita. Kerholaiset toivovat myös kysymyksiä Kauppalehden lukijoilta. Kysymykset voi jättää osoitteessa http://www.facebook.com/kauppalehti.fi.

Kauppalehden Viisasten kerho
1 Timo Lappi, toimitusjohtaja, lakiasiaintoimisto Fondia
2 Kimmo Herranen, myynti- ja markkinointijohtaja, tilitoimisto Administer
3 Pekka Siivonen-Uotila, sarjayrittäjä, mm. mainostoimisto Zeeland Societyn hallituksen puheenjohtaja
4 Edward Blomstedt, toimitusjohtaja, NC Sourcing
5 Juha Rantanen, toimitusjohtaja, Suomen Yrityskaupat Oy
6 Pasi Sorvisto, kasvuyrittäjyyden tutkija
7 Kai Myllyneva, toimitusjohtaja, HR4 Solutions
8 Aimo Savukoski, toimitusjohtaja, Arctic Crossing Consulting
9 Jarmo Eskelinen, toimitusjohtaja, Forum Virium Helsinki
10 Salla Koski, toimitusjohtaja, Bloomjack
11 Sami Kettunen, toimitusjohtaja, Samcom
12 Markku Mutanen, omistaja, perustaja, Business Angels Finland
13 Maija Itkonen, toimitusjohtaja, Powerkiss

Kirsi Hantula,
kirsi.hantula@kauppalehti.fi
Kauppalehti Ti, 24.8. 2010 sivu 5

Katso lisää

Kauppalehti.fi:llä yhä enemmän lukijoita

Kauppalehden verkkopalvelu on yhä suositumpi. Viime viikolla Kauppalehti.fi-sivustolla oli 705 258 eri kävijää. Kävijämäärä nousi ensimmäistä kertaa yli seitsemänsadantuhannen.

Kauppalehti-sivuston välilehdistä Yritykset-osio teki niinikään viikolla 3 kavijäennätyksen. Osiossa vieraili viikon aikanan 128 187 eri kävijää.

Kauppalehti 26. tammikuuta 2010, s. 9

Etsimme Myytäviä Yrityksiä Pohjanmaalla

Yrityksen myynti – Yrityksen myyminen Vaasa, Seinäjoki
ja Kokkola

Etsimme Myytäviä Yrityksiä Pohjanmaalla

Etsimme myytäviä
yrityksiä
Pohjanmaan
maakunnissa ja kaupungeissa kuten
Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Ota yhteyttä,
jos
harkitset
yrityksesi myymistä. Keskustellaan tarpeistasi ja sovitaan
tapaaminen.

Tarjoamme sinulle kaikki yrityksesi myymiseen
liittyvät palvelut
:

Yrityksen myyminen Suomen Yrityskauppojen kautta

Me, jos joku pystymme myymään yrityksesi. Toimimme aina
äärimmäisen
luottamuksellisesti.

  • Suomen Yrityskaupat Oy on Suomen suurin yritysten myyntiin
    erikoistunut toimija
  • Meillä on
    valtakunnallinen yritysmyyntiverkosto
  • Meillä on lähes 9000 ostajaehdokasta
    rekisterissämme valmiina

Haluatko keskustella tarkemmin yrityksesi myymisestä Pohjanmaalla?

Ota yhteyttä Jani
Karlssoniin numerossa 050 568 1869 tai lähetä
sähköpostia osoitteeseen
jani.karlsson@yrityskaupat.net
.

109209949150487.622.1420924442.png

Jätke kontaktisoov

Jätke kontaktisoov

Jätke oma telefoninumber või e-posti aadress ning me võtame teiega ühendust!

Kontakt