Ajattelin tällä kertaa valita melko ison aiheen, pohtia lyhyesti yritteliäisyyden olemusta, merkitystä ja ilmenemismuotoja laajassa katsannossa, helikopteri-, ellei suorastaan satelliittiperspektiivistä.
Mitä yritteliäisyys on, mikä merkitys sillä on yksilölle ja yhteiskunnalle, miten sitä edistetään, koskeeko se myös minua, mitä ilmenemismuotoja sillä voi olla, ja mitä hyvää siitä voi seurata. Ja millainen kytkentä on yritteliäisyyden ja dynaamisen yrittäjyysympäristön välillä.
Yritteliäisyys laajassa mielessä on nähdäkseni mitä tahansa tavoitteellista toimintaa hyväksyttävinä ja tavoiteltavina pidettävien päämäärien eteen. Muutamalla klikkauksella netistä löytää yritteliäisyydelle monia sisältöjä ja synonyymeja, kuten esimerkiksi aloitteellisuus, aloitekyky, eteenpäin pyrkivyys, tarmokkuus, oma-aloitteisuus, toimeliaisuus, rivakkuus, energia, puuhakkuus, kokeilevuus, into, aktiivisuus.
Myös yrittäjyys ja yritystoiminta kumpuavat pohjimmiltaan yritteliäisyydestä, joskin tarvitaan myös aineellisia ja aineettomia resursseja, osaamista, luovuutta, yhteistyökykyjä, mahdollistavaa toimintaympäristöä ja paljon muuta. Yrittäjyys puolestaan on koko yhteiskuntaa kehittävä ja uudistava voima, hyvinvoinnin lähde.
Yritteliäisyys on yksilön ominaisuus, mutta sillä on myös yhteisöllinen, kollektiivinen puolensa. Yhdessä, vuorovaikutuksessa tai verkostoissa ideat jalostuvat ja toiminnalle löytyy suuntia, avautuu uusia näkökulmia. Yksittäinen pieni signaali, rohkaiseva palaute, hyvä kysymys tai kommentti voi käynnistää liikkeen, virittää toimintaan, saattaa matkaan ties kuinka merkittäviä prosesseja ja kehityskulkuja.
Yritteliäisyys ei aina, ainakaan heti ja koko ajan, ilmene välttämättä näkyvänä toimintana. Kysymys on sekä tekemisestä että ajattelusta, asioiden prosessoinnista, kypsyttelystä, jäsentämisestä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Analyyttista otetta, puntarointia tarvitaan, että toiminta olisi mielekästä ja oikeansuuntaista. Toisaalta analysoinnilla ja suunnittelullakin on rajansa; jossain vaiheessa tulee ryhtyä toimimaan, laittamaan ideoita käytäntöön. Käytännön kokemukset taas antavat purtavaa ajattelulle. Kysymys on ehkä ajattelemisen ja tekemisen balanssista, sopivasta suhteesta. Joka tapauksessa molempia tarvitaan.
Mielestäni yritteliäisyyden ei tarvitse merkitä raadantaa, vaivaa, loputonta maratonia ja kangastuksen perässä juoksemista. Yritteliäisyys, kokeileminen, itsensä peliin laittaminen voi olla iloinen ja myönteinen asia. Lapsi on luotu leikkimään, sanotaan. Leikki on lasten työtä. Ehkä meidän aikuistenkin työssä olisi hyvä olla pikkuinen annos leikkiä ja leikkimielisyyttä mukana. Vaikka arkinen todellisuutemme täyttyy usein vakavista, paineellisistakin asioista, pieni annos leikkimielisyyttä, keveyttä olisi varmaan hyvä pitää silti mukana, tuomassa perspektiiviä, suhteuttamassa asioita, auttamassa jaksamaan ja näkemään asiat mielekkäinä.
Mielellään yritteliäisyyden näkisikin suorastaan elämäntapana, tapana elää ja olla, ei elämästä erillisenä saarekkeena tai tsydeeminä, joka käännetään katkaisimesta päälle. Yritteliäisyys voi kenties olla enemmän, tapa ja asenne kohdata asioita, etsiä myönteisiä puolia, pyrkiä näkemään mahdollisuuksia ja toimimaan niiden pohjalta, joskus vetämään pelkällä sisulla hetken eteenpäin.
Kaikesta yritteliäisyydestä huolimatta elämässä, ja siten myös yrittäjyydessä, voi tulla eteen myös haasteellisia paikkoja, kapeikkoja, sumua jossa suuntaa voi olla vaikea nähdä. Tällöin on hyvä osata kysyä neuvoa, kartoittaa tilannetta, tarvittaessa ottaa vastaan apua.
Liiketoiminnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien jäsentämiseen on käytettävissä monipuolisesti yrityspalveluja, joita myös pyritään jatkuvasti kehittämään. Kun yrittäjät käyttävät yrityspalveluja ja odottavat niiltä tuloksia, silloin ne myös kehittyvät, pysyvät kiinni ajassa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Kysymys tässäkin on vuorovaikutuksesta, joka parhaimmillaan hyödyttää ja motivoi kaikkia osapuolia.
Yritteliäisyys ja tavoitteellisuus ovat korvaamattoman tärkeitä ominaisuuksia myös yrityspalvelutoimijoille eri tahoilla ja eri organisaatioissa. On tärkeää jatkuvasti seurata yrittäjyyden kehitystä, päivittää tietoja, uudistaa ja tarvittaessa myös kyseenalaistaa omaa ajatteluaan ja toimintatapojaan, hakea ratkaisuja avoimessa vuorovaikutuksessa yrittäjien, yritysten ja muiden kumppanien kanssa. Yhteinen missio on kehittää yrittäjyyden puitteita yhä toimivammiksi.
Ei liene liioittelua sanoa, että myönteinen yritteliäisyys, aloitteellisuus, toimeliaisuus, on oleellinen hyvinvoinnin edistäjä ja elementti, sekä aineellisen että henkisen.
Mitä tekemistä tällä on yritystoiminnan uudistumisen, yritysdynamiikan ja onnistuneiden omistajanvaihdosten kanssa? Uskoakseni sitä, että myönteinen yritteliäisyyden, kannustavuuden, vuorovaikutuksen, rohkaisun ja oppimisen ilmapiiri yhteiskunnassa on pohjarakenne myös kehittyvälle, dynaamiselle yritystoiminnalle ja sen osana tasapainoisille, hyvin toteutetuille yritystoiminnan omistajanvaihdoksille.
Kari Alanko
Työ- ja elinkeinoministeriö, Erityisasiantuntija, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
