Ajankohtaista

30.9.2020 Boston Consulting Group julkaisi tiedotteen, jonka mukaan yrityskauppojen arvot olisivat romahtaneet. Väite pohjautui yhtiön tekemään kansainväliseen selvitykseen. Päätelmää voidaan pitää virheellisenä yleistyksenä Suomen osalta.  

Selvityksessä oli mukana vain 118 suomalaista yrityskauppaa, vaikka niitä Suomessa tehdään jopa 4 000 vuosittain. Lisäksi tarkastellut kaupat ovat lähinnä pörssiyritysten ja muiden suurimpien yritysten kauppoja, joista on tehty yleistys koskemaan kaikkia yrityskauppoja. Samanlaiseen tulkintavirheeseen päädyttäisiin, jos kyseltäisiin pörssiyritysten pääjohtajien ansiokehitystä, ja vastausten pohjalta pääteltäisiin, kuinka työtekijöiden palkat ovat muuttuneet.

On yleistä, mutta silti virheellistä, kun suuryrityksistä puhutaan kaikkien yritysten edustajina. Lukumääräisesti suuryritykset ovat poikkeuksia suomalaisessa yrityskannassa, kaukana tyypillisestä suomalaisesta yrityksestä. Pienet yritykset ovat lähes joka asiassa erilaisia kuin suuryritykset mm siinä, että niiden asiakaskunta on usein paikallista, kun suuryrityksillä se on kansainvälistä.

Kauppahintojen laskua ei ole havaittu suurimmilla yritysvälittäjillä eikä Finnveran tilastoissakaan. Finnvera on rahoittamassa merkittävää osaa suomalaisia yrityskauppoja. Yrityskauppojen kappalemäärät notkahtivat keväällä, mutta ohittivat jo heinäkuussa viimevuoden vastaavan tason. Koko alkusyksyn yrityskaupat ovat käyneet hyvin vilkkaasti.

Yrityskauppojen yksi erikoisuus on se, että kauppahinnat eivät yleensä jousta alaspäin, vaikka epävarmuus lisääntyisi. Jos epävarmuus lisääntyy, kauppaehdot tasapainottavat tilannetta jakamalla riskiä myyjän ja ostajan välillä hinnan säilyessä entisellään. Kauppa tehdään vain yrityksistä, joiden hyvään tulevaisuuteen uskotaan. Jos yrityksen tulevaisuus näyttää synkältä, ostajat eivät ole siitä kiinnostuneita edes alemmalla hinnalla.

Toinen erikoisuus on se, että kysynnän ja tarjonnan laki ei päde yrityskauppoihin kuin poikkeuksellisesti. Yrityskaupat ovat aina yksilöitä. Samanhintaiset, saman toimialan, kaupat voivat sisältää aivan erilaisen ostokohteen; toinen voi sisältää arvokkaan kiinteistön ja pientä tulosta tekevän yrityksen, toisessa yrityksessä tahkotaan merkittävää tulosta ilman reaaliomaisuutta. Ostajille nämä yritykset eivät ole vaihtoehtoja, vaan yrityksille on erityyppiset ostajat.

Kun puhutaan hintojen laskusta, tulisi olla vertailukohta, mihin verrataan. Suomessa ei ole virallista tilastoa edes yrityskauppojen määrästä, saatikka yritysten arvoista tai hintapyyntöjen ja kauppahintojen muutoksista. Tämäkin vuoksi yleistykset yrityskauppojen kehityksestä ovat helposti virheellisiä. Boston Consulting Groupin selvitys on jo otoskokonsakin puolesta Suomen osalta niin pieni ja vinoutunut, että sen pohjalta ei voi tehdä tilastollisia päätelmiä, muuta kuin selvityksessä mukana olleista yrityksistä.

050 5445081

info@syvl.fi

www.syvl.fi

Globaali koronakriisi on mullistanut monia asioita maailmassa. Myös yritysten toimintaympäristö on erinäköinen kuin vuosi sitten. Perinteiset käsitykset yritysten tulevaisuuden näkymistä, ja siten myös arvosta, ovat tulkinnanvaraisemmat kuin aikoihin.

Yrityskauppoja ja omistajanvaihdoksia ajatellen tämä luo paitsi haasteita, myös mahdollisuuksia. Ilmeisin haaste on se, että ostajan ja myyjän näkemykset kohteen oikeasta kauppahinnasta saattavat olla kovin erilaiset. Mitä epävarmempi tulevaisuus on, sitä enemmän ”kauneus on katsojan silmässä”. Näin sumuisessa tilanteessa näkemyserojen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa.

Joissain tapauksissa uusi erilainen maailmantilanne saattaa kuitenkin jopa jouduttaa yrityskauppaa. Joskus uusi omistaja pystyy näkemään yrityksessä täysin uusia mahdollisuuksia. Tällöin ne yritykset, jotka kohtasivat koronan taloudellisesti vahvoina, ovat etulyöntiasemassa. Nyt onkin vakavaraisen strategisen ostajan markkina.

Vahvalle ostajalle rahoitus järjestyy

Suomessa toimivat pankit ovat koronan aikanakin säilyttäneet kykynsä luotottaa yrityksiä. Pankkiirin silmiin tämä näyttäytyy kovana kilpailuna ”hyvistä hankkeista”. Lisäksi yhteiskunta on tullut vastaan tarjoten erilaisia pankkimarkkinaa vakauttavia ja tukevia työkaluja. Finnveran vahva osallistuminen kevään rahoituskysynnän purkamiseen on tästä yksi hyvä esimerkki. Juuri nyt taloudellisesti vahvan ostajan on huomattavan helppoa saada rahoitusta kaavailemaansa yrityskauppaan.

Sijoituksen tuotto omissa käsissä

Jos ostaja ei tarvitse rahoitusta vaan sillä on varat jo valmiina, pohdittavaksi tulee vielä yksi näkökulma. Nykyisessä nollakorkomaailmassa pääomalle on välillä ollut vaikeaa saada tuottoa. Pankit eivät talletuksista maksa mitään ja korkorahastot tuottavat vain hippusia. Suora osakkeisiin sijoittaminen altistaa lyhyellä aikavälillä riskeille, jotka eivät ole sijoittajan kontrollissa. Ostamalla yrityksen sijoittaja saattaa saada sijoittamalleen pääomalle hyvänkin tuoton. Yrittäjäsijoittajalle ehkäpä tuottoakin tärkeämpää on tieto siitä, että sijoituksen tuotto on täysin itsestä kiinni.

Minä odotan, että syksyn ja lähestyvän talven aikana tulemme näkemään varsin suuren joukon erilaisia ja erikokoisia yritys- ja liiketoimintakauppoja. Jos olet koskaan ajatellut yrittäjäksi ryhtymistä tai yrityksesi laajentamista yrityskaupalla, nyt kannattaa aktivoitua. Ideaa kannatta pallotella oman pankkiirin kanssa, jotta suunnitelma saa konkretiaa. Sillä nyt on vakavaraisen strategisen ostajan markkina.

 
Tuomas Kivelä
Johtaja, Danske Bank Yrityspankki

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yrityskauppoja hyödyntävässä ajattelutavassa omaa tekemistä ja yritystä sekä toimintaympäristöä analysoidaan niin, että liiketoiminnan osto ja myynti nähdään yhtenä vaihtoehtona kehittää, kasvattaa ja uudistaa liiketoimintaa. Yrityskaupassa kaupan kohteena on nippu erilaisia resursseja. Yrityskaupan arvonmäärityksen keskiössä on ostajan mahdollisuuksien arviointi hyödyntää niitä tulevien lähivuosien aikana.

Yrityskauppoja hyödyntävässä ajattelutavassa on varjoinen ja aurinkoinen puoli. Varjoista puolta hallitsee riski ja epävarmuus. Epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä on useita ja niiden merkitys on tapauskohtaista. Ensinnäkin tulevat kysymykseen kaupan kohteeseen liittyvät tekijät. Ovatko ostokohde, sen toiminta ja tulokset arvioidun kaltaisia? Lisäksi yrityskauppaan liittyy aina tulevaisuuden ennakointiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Millaisia muutoksia toimintaympäristössä tapahtuu esimerkiksi kysynnässä, kilpailijoiden toiminnassa, säädösympäristössä ja kansainvälisessä kaupassa? Venäjän pakotteiden myötä monien yritysten markkinat romahtivat ja pakotteiden ennustaminen ennen Krimin valtaamista oli käytännössä mahdotonta. Edelleen lähes poikkeuksetta yrityskaupassa puhutaan kauppasummasta, joka on merkittävä. Monista muista investoinneista ja kaupoista poiketen mukana kulkee todellinen riski siitä, että kaupan kohteen arvo osoittautuukin aivan mitättömäksi suhteessa maksettuun kauppahintaan. Rahoituksen näkökulmasta kauppasumman ja maksuehtojen lisäksi yrityskauppaan liittyvät läheisesti kehittämistoimet ja käyttöpääoman tarve. Niidenkin ennakoimisessa onnistuminen voi vaihdella.

Yrityskauppojen tarjoamat mahdollisuudet puolestaan ovat usein ylivertaisia ja muilla tavoin vaikeasti saavutettavissa. Kokemus on osoittanut yrityskauppojen olevan nopea ja varma tapa kehittää yrityksiä ja liiketoimintaa. Kun kaupan kohteena on soiva peli, mahdollistaa se virittämisen tai yhdistämisen muuhun liiketoimintaan. On todella eri asia ostaa pölli ja soittimen kieliä kuin soivassa kunnossa oleva kannel. Edelleen onnistunut yrityskauppa tarjoaa otollisen mahdollisuuden uudistumiseen. Ostajayrittäjän omassa elämässä yrityskauppa voi tarkoittaa tiikerinloikkaa kohti kokonaista nippua uusia mielenkiintoisia haasteita. Vastaavasti yritykselle samainen tiikerinloikka voi tuoda uusia tuotteita, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja toimintatapoja. Tiedetään yrityskauppoja, joissa arvioitu kauppasumman takaisinmaksuaika on voinut jopa puolittua.

Yrittäjän on syytä jo ennen yrityskauppaa varautua uudistamaan omaa johtamistaan. Yrityskaupan myötä johtamisen haasteet usein muuttuvat. Toinen yrittäjän oman tekemisen ytimeen tuleva asia on identiteetin muuttuminen. Tämän tiedostaminen jo ennen yrityskauppaprosessia tasoittaa yrittäjän tietä kohti yrityskaupan jälkeisiä haasteita. Yrityskauppoja hyödyntävä ajattelutapa on olennainen osa kasvuyrittäjyyttä.

 
Juha Tall
KTT, TKI-asiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Me Omistajanvaihdosfoorumin lähes parikymmentä toimijaa voimme olla ylpeitä. Vuosien saatossa olemme yhdessä luoneet Suomen merkittävimmän keskittymän kaikille niille tahoille, joiden ydinosaamista ovat pk-sektorin yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset. Verkosto vaihtaa tietoa, luo uutta ja saa tuloksia. Samalla on tärkeää saada mukaan lisää aktiiveja ja uusia tuulia. Marraskuun Omistajanvaihdoskonferenssissa meillä on tilaisuus laajentaa verkostoa, ylittää hiekkalaatikon rajoja, rikkoa kuplaa ja kutsua mukaan uusia tahoja.

Hiekkalaatikon rajat ovat selvät. Tee mitä haluat, kunhan teet sen laatikon sisällä ja käytät sieltä löytyviä leluja. Silloin ei tapahdu mitään yllättävää vaan saat tulokseksi ihanan symmetrisiä ja odotusten mukaisia hiekkakakkuja. Laatikon ulkopuolella on vain epätäydellisiä ja vähemmän hyödyllisiä työkaluja, joihin ei kannata aikaansa tuhlata.

Kuulostaako tutulta? ”Puhu äänellä, jonka kuulen”, laulaa Aki Tykki osuvasti Happoradion hienossa kappaleessa. Tätä ajatusta voisi hyvin vielä jatkaa ja väittää, että ihmiset yleensä kuulevat paremmin sellaisen äänen, jonka he myös henkilökohtaisesti tai jostain yhteydestä tuntevat. ”Puhu äänellä, jonka tunnen ja siksi myös kuulen”.

Valitettavasti tällöin hiekkalaatikon ulkopuolella olevat tuntemattomat, joilla ei uskota olevan asiaan osaamista tai annettavaa, jäävät usein kuulematta. Tämä on sääli, koska uudet toimijat voisivat tuoda asian edistämiseen ja keskusteluun jonkin täysin uuden tai ainakin virkistävän näkökulman. Hiekkalaatikon venyttäminen tarjoaa yleensä myös hyvän mahdollisuuden sitouttaa uusia ja mahdollisesti tulevaisuudessa hyvinkin relevantteja tahoja johonkin tärkeäksi koettuun tehtävään.

Omistajanvaihdosfoorumin yksi tavoitteista on kerätä yhteen yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten edistämisestä kiinnostuneet toimijat. Omistajanvaihdosten edistämisen kenttä ei saa olla varattu pelkästään nykyisille aktiiveille, vaan peliin pitää saada osallistua, vaikka siinä ei aikaisemmin olisikaan ollut mukana.

Tervetuloa siis kaikki tutut ja tuntemattomat mukaan 3. marraskuuta järjestettävään jo perinteeksi muodostuneeseen valtakunnalliseen Omistajanvaihdoskonferenssiin. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteyksien kautta.

Jari Huovinen

Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK)

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Yritysvälittäjän ammatti on yksi vaativimpia talouselämässä. Mikään yksittäinen koulutus ei anna täydellisiä eväitä ammatissa menestymiselle ja samalla moni koulutus ja kokemus antaa hyviä valmiuksia siihen. Osittain tästä syystä yritysvälittäjien taustat ovat varsin kirjavia. Suomen Yritysvälittäjäin Liitto näkee tarpeelliseksi varmistaa yritysvälittäjien palvelun korkean ja tasalaatuisen palvelun ja käynnistää siksi yritysvälittäjien auktorisoinnin.

Hyvä yritysvälittäjä hallitsee monenlaisia tietoja ja taitoja juridiikasta myyntitaitoihin. Yhtä kaikki, on olemassa yleisiä perustaitoja, joita jokaisella hyvällä yritysvälittäjällä on ja huonoilta puuttuu. Näiden perustaitojen tasoa testaan yritysvälittäjän auktorisoinnilla.

Auktorisoinnilla pyritään kohottamaan ja ylläpitämään yritysvälittäjien ammatillista osaamista sekä auttamaan asiakkaita valitsemaan avukseen osaavan ammattilaisen.

Haku Auktorisoiduksi yritysvälittäjäksi aukeaa 21.9.2020. Haku on kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa haetaan oikeutta osallistua auktorisointitenttiin. SYVL ry:n hallitus valitsee hakemusten perustella tenttiin kutsuttavat. Kokelaan on täytettävä joukko kriteerejä, jotta hänet voidaan hyväksyä tenttiin. Tällaisia ovat mm. SYVL ry:n jäsenyys (suoraan tai välillisesti) ja tuoreet referenssit yrityskauppojen tai omistajanvaihdosten teosta.

Hakua-aikaa on kuukausi ja varsinainen tentti järjestetään 18.11.2020. Suomen ensimmäiset Auktorisoidut yritysvälittäjät nimitetään jouluun mennessä. Tenttejä tullaan järjestämään kaksi kertaa vuodessa. Seuraava on keväällä 2021.

Tarkemmin auktorisoinnista ja sen hakemista: www.syvl.fi/yritysvalittajien_auktorisointi

Juha Rantanen
Puheenjohtaja
Suomen Yritysvälittäjäin ja Omistajanvaihdosasiantuntijain Liitto ry

Tilastokeskuksen mukaan yritysten tekemät investoinnit laskivat vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 16,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Korona-ajan epävarmassa talouden ja maailmanmarkkinoiden tilassa investoinnit ovat jäissä ympäri maailmaa. Tämä vaikuttaa myös suomalaisten perheyritysten kasvunäkymiin.

Suomessa perheyritysten rooli taloudelle ja työllistämiselle on merkittävä. Perheyritykset tekevät keskimäärin pienemmällä riskillä parempaa tulosta kuin muut yritykset. Perheyritysten oman pääoman tuotto (ROE) on nousukausina hieman verrokkiyrityksiä alhaisempi, mutta vastaavasti verrokkiyrityksiä parempi makrotalouden heikkoina ajanjaksoina. [1] Lukujen valossa perheyritykset ovat kestäviä, mutta kriisiaikana se ei yksin riitä varmistamaan kasvua ja toiminnan jatkuvuutta.

Suomalaisia omistajia tulee nyt rohkaista ja tukea tarttumaan mahdollisuuksiin kasvattaa yritystä! Pitkäjänteisesti aktiivista omistajuutta tukeva politiikka on ratkaisevan tärkeässä roolissa.

Ilahduttavaa on, että juuri julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan epävarmasta tilanteesta huolimatta kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt ennallaan. Kasvua haetaan uusista innovaatioista, digitalisaatiosta ja uusilta markkinoilta. Myös onnistunut omistajavaihdos voi vauhdittaa kasvua.

Perheyritysten vaihtoehdot liiketoiminnan jatkamiseen

Perheyrityksillä on useita vaihtoehtoja liiketoiminnan jatkamiseen. Vaihtoehtojen ääripäissä ovat omistuksen siirto seuraavalle sukupolvelle tai täysimääräinen irtautuminen liiketoiminnasta esimerkiksi listautumisen tai yritysmyynnin kautta. Vaihtoehdot kannattaa pitää avoimesti pohdinnassa − menestyneiden perheyritysten taustoja tutkinut Aalto-yliopiston professori Seppo Ikäheimo on tiimeineen selvittänyt, että vain harva menestynyt suku jatkaa vuosikymmenestä toiseen samalla toimialalla. [2]

Aiemmin perheyritysten omistajat ovat saattaneet lykätä keskustelun aloitusta sukupolvenvaihdoksesta, sillä ne eivät halua luoda turhaa painetta seuraajille. Jos haaveissa on kuitenkin siirtää yritys seuraavalle sukupolvelle, kannattaa heidät ottaa mukaan keskusteluihin mahdollisimman varhain.  Kiihtyvän digitalisaation myötä uusi sukupolvi voi ottaa suuren roolin uusien teknologioiden käyttöönotosta, innovaatiotoiminnasta tai uusien liiketoimintojen löytämisestä perinteisen rinnalle. Mielenkiintoisena trendinä muutamissa perheissä uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kumppanuudet (business development/new ventures) on annettu seuraajasukupolven vedettäväksi. Näin varmistetaan seuraajien sitoutuminen perheyhtiön kehitykseen ja omannäköisen yrityksen tulevaisuuden luomiseen.

Perheiden sijoitusyhtiöt aktiivisina omistajina

Jos perhe luopuu alkuperäisestä perheyrityksestä tai osasta siitä, monet omistajaperheet siirtyvät eteenpäin yrittäjistä omistajiksi oman sijoitusyhtiön/family officen kautta. Perheiden sijoitusyhtiöt yleistyvät Suomessa. Sijoitusyhtiön tehtävänä on hoitaa ammattimaisesti perheen sijoituksia, huolehtia muun varallisuuden kuten esimerkiksi kiinteistöomaisuuden kehityksestä ja myös seuraajasukupolven kouluttamisesta.

Perheiden sijoitusyhtiöt tuovat uusia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia kasvuyhtiöille. Usein perheiden sijoitusyhtiöt sijoittavat muihin perheomisteisiin yhtiöihin, koska taustansa ja kulttuurin puolesta heillä on niihin paljon annettavaa kasvun tukemisessa.

Omistajuuden kehitys vaatii sitoutumista ja näkemystä

Omistajuuden tulee joka tapauksessa olla myös perheyrityksissä jatkuvassa kehityksessä ja tarkastelun kohteena.  Mieti missä vaiheessa sinun yrityksesi on ja mihin suuntaan haluat tai pystyt omistajana yritystä viemään, oletko paras mahdollinen omistaja yrityksellesi nyt ja tulevaisuudessa? Omistajuuden aktiivinen kehitys ja omistajavaihdoksen suunnittelu vaativat aikaa, sitoutumista ja näkemystä. Parhaimmillaan onnistuneella omistajavaihdoksella on suotuisa vaikutus niin yritykselle ja sen työntekijöille, uudelle omistajalle, eteenpäin siirtyvälle (ex)omistajalle kuin koko yhteiskunnallekin.

[1] Kachaner, Stalk & Bloch: What You Can Learn From  Family Business, Harvard Business Review (November 2012)

[2] Ikäheimo, Lumijärvi. Perheomisteiset pörssiyhtiöt Suomessa.
 

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina perheyrityksiä palvelevassa Deloitte Private -tiimissä Helsingissä.

Mari Vähäsöyrinki
Family Business Services

Hans Rosendahl
Strategy & Restructuring
 
Samuel Lehtonen
Corporate Finance Advisory

Marinin hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan ”Kotimaisen omistamisen ohjelma, joka tukee kasvua löytämällä keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta”. Toimeksianto on kiistatta haasteellinen ja moniulotteinen. Ohjelma on osa laajempaa ”Elinvoimainen Suomi, kestävän kasvun strategia”- kokonaisuutta [1].

Koronakriisin puhkeaminen viivästytti hankkeen käynnistymistä puolella vuodella. Tämä aikalisä oli kuitenkin hyvästä. On varsin todennäköistä, että pandemian kokemukset tulevat muokkaamaan sekä sijoittajien että yritysten käyttäytymistä. Tästä syystä myös kotimaista omistajuutta pyritään peilaamaan koronan jälkeisen ajan ilmiöitä ja megatrendejä ennakoiden.

Elinkeinoministeri Lintilä asetti työryhmän heinäkuussa 2020. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin kansanedustaja Juha Sipilä. Kaiken kaikkiaan yritysten, yrittäjien ja sijoittajien näkökulma on edustettuna työryhmässä vahvasti. Työ aloitettiin 3.9.2020, ja toimenpidesuositukset luovutetaan ministerille helmikuussa 2021. Koska urakka on vasta alkutaipaleella, en tässä yhteydessä ennakoi lopputulosta. Kotimaisen omistamisen ohjelmalta (”KOO”) kaivataan joka tapauksessa radikaaleja avauksia.

Sen verran toki voin spekuloida, että verotukseen liittyviä kysymyksiä tuskin voidaan sivuuttaa. Myös rahoitus, osaava omistaminen ja sijoituskulttuurin edistäminen löytänevät paikkansa työryhmän agendalla. Lisäksi hallitusohjelman kirjaus yritystoiminnan jatkuvuuden edistämisestä omistajanvaihdostilanteissa (ml. henkilöstön rooli yrityksen toiminnan jatkajana) varmasti huomioidaan osana kokonaisuutta.

Kehystäisin kotimaisen omistamisen ison pelikentän seuraavasti. Heterogeeninen suomalaisten yritysten joukko tarvitsee eri kehitysvaiheisiin (ml. omistajanvaihdokset) räätälöityjä uusia innovatiivisia rahoitusratkaisuja ja omistajuuteen omistautuneita sijoittajia. Kolikon toisella puolella kasvava joukko sijoittajia ja tulevia omistajia tarvitsevat uusia, vaihtoehtoisia markkinapaikkoja ja sijoituskohteita. Suomesta löytyy liian vähän mm. voimakkaasti kasvavia yrityksiä [2]. Tähän pureuduttiin edellisessä blogissa.

Aika ajoin keskustelua herättää kotimainen omistajuuden suhde ulkomaiseen omistukseen. Molempia tarvitaan nyt ja jatkossa – sekä täydentämään että vahvistamaan toinen toisiaan. Esimerkiksi finanssikriisin jälkimainingeissa ulkomaiset venture capital- sijoitukset suomalaisiin yrityksiin vähenivät vuodessa 58 %. Vuoden 2008 tasolle sijoitukset palasivat vasta viisi vuotta myöhemmin. Nyt jännitetään mitä tapahtuu kuluvan syksyn aikana. Toistaiseksi pahin skenaario ei ole toteutunut. Onneksi suomalaiset pääomasijoitusmarkkinat ovat aivan eri asennossa kuin runsas kymmenen vuotta sitten. Vaikka ulkomainen raha ja osaaminen ovat välttämättömyys, osaava kotimainen pääoma vahvistaa resilienssiä erityisesti huonompina aikoina.

Kotimainen omistajuus ei ole itseisarvo. Viimekädessä kyse on työpaikoista, turvallisuudesta, valinnan vapaudesta, osaamisesta, tuottavuudesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista. Koronan myötä talouden kriisinsietokyky nousee uuteen arvoonsa.

[1] Muut kokonaisuuden osat ovat 1) Yrittäjyysstrategia, 2) Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma, 3) Kiertotalouden edistämisohjelma sekä 4) T&K&I- tiekartta.

[2] Viimeisten pk- barometrin mukaan yrityksistä 9-11% voidaan luokitella kasvuyrityksiksi.

Kari Virtanen
kaupallinen neuvos, Kotimaisen omistamisen ohjelman työryhmän sihteeristö, työ- ja elinkeinoministeriö

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Elokuussa kolme kiinnostavinta kohdetta sivuillamme oli:

LOMAKYLÄ KESKELLÄ KOILLISKAIRAN ERÄMAATA

Myydään elämäntapa ja kannattava lomakylä keskellä Koilliskairan erämaata.
Tulppion Majat Ky sijaitsee Martissa, joka on pieni Savukosken sivukylä Värriöjoen ja Kemihaaran liittymäkohdassa. Kylän halki menee tie, joka johtaa Korvatunturin juurelle ja Tulppioon.

Lomakylä tarjoaa matkailijalle kirjon erämaan autiutta, hoidettuja reittejä, omatoimista tekemistä ja halutessaan hyvää ja konstailematonta ruokaa hyvistä paikallisista raaka-aineista tehtynä. Tulppion Majat on käsite erämatkailijoiden, metsästäjien ja motoristien keskuudessa. Tulppion “tiskon” ovat kokeneet lukuisat kairankiertäjät ympäri Suomea ja Eurooppaa. Se on niitä asioita, jotka on koettava kerran elämässä.

Tulppion Majat on keskellä Nuortin erityisaluetta, jossa alueen vesistöön ei istuteta kalaa vaan harjus- ja taimenkanta ovat luonnonvaraisia. Nuortin kalastusalueella on jokivarsia runsaat 150 km. Nuorttijoesta on noin 20 km UKK-puistossa sijaitsevaan Nuortin kanjoniin, joka on yksi Lapin upeimmista paikoista. Kanjonia kiertää Nuortin retkeilyreitti. …

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

LAAJA-ALAINEN TEOLLISUUDEN KUNNOSSAPITOON ERIKOISTUNUT YRITYS

Toimintaan kuuluvat kone-, laite- ja kuljetuskalustohuollot, laiteasennukset, koneistus ja konepajatyöt, rakennus- ja LVI-työt sekä suunnittelu. Huolto- ja kunnossapitoprojektiin saadaan lähes kaikki tarvittavat palvelut yhdestä pisteestä.  

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

ERITTÄIN KANNATTAVA TEOLLISUUDEN INVESTOINTITUOTTEIDEN MAAHANTUONTI-, VALMISTUS-, ASENNUS- JA KUNNOSSAPITOALAN YRITYS

Yrityksellä on vuosikymmenten historia tuoda maahan, valmistaa ja jatkojalostaa teollisuuden investointituotteita sekä asentaa, huoltaa ja kunnossapitää niitä.

Yrityksellä on omaa tuotantoa, jonka lisäksi se tuo maahan alan tuotteita. Sen asiakaskunta on laaja käsittäen teollisuuden eri toimialat laajasti. Lähtökohtaisesti kaikki kaupat sisältävät asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita ja palvelukokonaisuuksia.

Tutustu kohteen kaikkiin tietoihin täällä >>>

Suomalainen yrityskenttä – erityisesti sen pk-sektori – on ollut vuosien ajan varsin vakaa. Yritysten määrä on kasvanut varsin tasaisesti ja yrityskannasta noin 99% on mikro- tai pk-yrityksiä. Noin 75-80 prosenttia yrityksistämme on mikrokokoisia palveluyrityksiä. Ne toimivat paikallisesti, ovat lähempänä ammatinharjoittamista kuin kasvuun pyrkivää liikkeenjohtamista, ja niiden kehittämistä leimaa resurssien niukkuus ja osaamisvaje. Pk-kentän uusiutuminen on ollut yhtä lailla vakaata menoa. Suomessa uusia yrityksiä syntyy vuositasolla varsin tasaisesti noin 10% yrityspopulaatiosta.

Vakaus näkyy myös pk-yritysten roolissa yhteiskunnassa. Pk-sektori on jo pitkään vastannut koko työpaikkojen nettolisäyksestä. Vaikka nyt meneillään oleva kriisi varmasti vaikuttaa pk-yritysten kasvu- ja toimintaedellytyksiin, työllistämiseen liittyvä trendi tuskin on muuttumassa. Tämä ei välttämättä johdu siitä, että pk-yritykset olisivat hyviä työllistämään vaan ehkä pikemmin siitä, että suuryritykset ja julkinen sektori ovat siinä vielä huonompia.

Keskeinen ongelma ei ole yritysten määrässä vaan yritysten laadussa. Merkittävä määrä yrityksistä on perustettu ammatinharjoittamiseen. Pääosin tämän vuoksi näiden yritysten taustalla ei ole kasvutavoitteita. Näiden yritysten kääntäminen kasvuun on lähes mahdotonta, ainakin ilman ulkoista muutostekijää. Se ulkoinen muutostekijä voisi parhaassa tapauksessa olla omistajanvaihdos, jonka myötä yritykseen tulee uusia tavoitteita, pääomaa, osaamista ja ideoita.

Omistajanvaihdoksiin liittyy paljon odotuksia johtuen juuri kasvun ja kehittämisen tarpeista. Onko niin, että pk-yritysten omistajanvaihdoksetkin ovat vakiintuneet tiettyihin malleihin ja tietylle tasolle? Miten voitaisiin varmistaa, että omistajanvaihdos olisi yrityksille positiivinen kriisi? Mikä olisi omistajanvaihdosten normaali tahti Suomessa? Miltä näyttävät tyypilliset omistajanvaihdokseen tulevat yritykset? Keitä ovat tyypilliset yritysten jatkajat? Miten omistajanvaihdoksia voitaisiin tukea niin, että yritysten uudistuminen olisi houkuttelevaa? Mahtaako olla, että omistajanvaihdoksiin liittyvästä kehittämispotentiaalista jää vielä osa käyttämättä? Omistajanvaihdoksiin keskittyvällä tutkimuksella on vielä paljon tehtävää.

 
Timo Pihkala

Professori, LUT-yliopisto

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Finnveran Heinilä: Yritysjärjestelyjen vilkastuminen on tärkeää yritysten kasvun ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Koronakriisi on pakottanut tai herättänyt myös yhä useamman yrityksen miettimään tulevaisuutta. Monella esimerkiksi se ennen vieras ajatus, eli elämäntyön myyminen, on alkanut itää. Toisaalta moni on saattanut hoksata, että tarvitsee lisää tukijalkoja kriisistä selviämiseen ja toiminnan kasvattamiseen.

– On nähty sekä paluuta niihin aikaisempiin kauppohin, joissa otettiin vähän pitempi harkinta-aika, mutta myös uusia hankkeita on käynnistynyt. Kun näkyy tietyillä toimialoilla taas valoa tunnelin päässä, niin ostajat ovat rohkaistuneet lähtemään liikkeelle, kertoo Heinilä.

Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-11508908